Miten vaikuttamista mitataan? Näillä kuudella vinkillä pääset alkuun

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoitteiden ja mittareiden määrittely on olennainen osa vaikuttamisstrategian ja toimenpidesuunnitelman valmistelua. Mittarit antavat konkreettisen työkalun tavoitteiden toteutumisen mittaamiseen ja seuraamiseen sekä näkemystä siitä, mitkä osa-alueet ja sisällöt toimivat ja mitkä puolestaan eivät. Mittarit ovat siis kehittämisen työvälineitä. Niitä voidaan käyttää niin ulkoisen kuin sisäisenkin viestinnän ja vaikuttamisen tarpeisiin joko kanavakohtaisesti, kampanjakohtaisesti tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen kokonaisuudelle.

Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa lopputulos ratkaisee: Saatiinko tavoite mukaan hallitusohjelmaan ja lakiin? Muuttuiko maailma ja kansalaisten asenteet? Lopputulokseen vaikuttavat monet eri tekijät ja toimijat, joten herää kysymys, miten omaa rooliaan tavoitteen saavuttamisessa voi arvioida. Helpoiten se onnistuu pilkkomalla tavoitteensa pienemmiksi osatavoitteiksi ja toimenpiteiksi, joiden avulla edetään kohti lopullista päämäärää. Näiden välietappien arviointia varten luodaan mittaristo.

Yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle asetettujen osatavoitteiden ja mittareiden avulla voidaan arvioida muun muassa seuraavia asioita:

  •  Miten hyvin kohderyhmämme tuntee organisaation ajamat yhteiskunnalliset teemat ja tavoitteet?
  • Ovatko vaikuttamisen materiaalimme toimivia?
  • Miten eri sidosryhmät hyötyvät järjestämistämme tilaisuuksista?
  • Miten kontaktien ja puhujapyyntöjen määrä korreloi asiantuntijaprofiilimme kehittymiseen tietyissä vaikuttamisen teemoissa?
  • Miten teemoista keskustellaan mediassa ja somessa, ja miten teemaan liittyviä sisältöjä jaetaan sosiaalisessa mediassa?
  • Kuinka moni poliitikko ajaa asiaamme, ja miten kumppanimme ovat mukana tavoitteen edistämisessä?
  • Päätyykö tavoitteemme vaaliohjelmiin, ja lopulta isossa kuvassa, saimmeko asiamme läpi lainsäädäntöön?

Mittareiden avulla pystymme ohjaamaan resursseja oikein ja tekemään toimintamme näkyväksi niin pomolle, hallitukselle kuin vaikka rahoittajalle. Hyviä hetkiä aloittaa mittaaminen ovat strategiakauden alku ja päättyminen, vaikuttamisstrategian suunnitteluvaihe, kampanjan alku ja päättyminen tai minkä tahansa toimenpiteen tai tapahtuman suunnitteluvaihe. Säännöllisyys mahdollistaa vertailun, joten mittaaminen kannattaa tasaisin väliajoin: kvartaaleittain, puolivuosittain ja vuosittain. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että tavoitteet ja mittarit eivät ole staattisia. Niitä muokataan tarpeen vaatiessa.

Miten yhteiskunnallisen vaikuttamisen mittariston suunnittelussa lähdetään liikkeelle?

1.  Nykytilan analysointi. Mitä mieltä yhteiskunnalliset sidosryhmämme ovat meistä ja tietävätkö he tavoitteistamme? Miten näymme meille tärkeissä teemoissa yhteiskunnallisessa keskustelussa mediassa, somessa ja erilaisissa tilaisuuksissa? Analyysi antaa organisaatiolle käsityksen viestinnän ja vaikuttamisen nykytilasta sekä siitä, millä tavalla se palvelee organisaation strategiaa ja tavoitteita. Samalla se antaa tarpeen mukaan mahdollisuuden kehittää toimenpiteitä strategian terävöittämiseksi.

2. Tavoitteiden ja mittareiden määrittely osana vaikuttamisstrategian ja toimenpidesuunnitelman valmistelua. Strategiassa määritellään laadullisesti ne tavoitteet, joita mittareilla seurataan. Vaikuttamisstrategian valmistelu on oma juttunsa. Siihen saat vinkkejä täältä.

3. Vastuuhenkilöiden määrittely. Ketkä ovat vastuussa tavoitteiden täyttymisestä?

4. Tietolähteiden auditointi ja mittarointi. Selvitetään, mitä mitattavaa tietoa on saatavilla jo valmiiksi. Näistä lähteistä määritellään spesifit mitattavat asiat. Lisäksi selvitetään, mitä mitattavaa tietoa ei vielä tällä hetkellä kerätä, ja luodaan keräyskeinot tai laaditaan suunnitelma niiden käyttöönotosta.

5. Tavoitetasojen määrittely ja dashboard-alustan luominen. Määritellään kohdan 4. mitattaville asioille tavoitetasot.

6. Mittausrutiinien määrittely. Kuinka usein eri lähteitä päivitetään ja kuka siitä vastaa? Kerätäänkö esimerkiksi mediaosumaluvut kuukausittain vai kvartaaleittain? Kuinka usein kyselydatan tulisi päivittyä? Voidaanko jokin data kerätä automaattisesti dashboard-alustan avulla? Kuinka usein luvut käsitellään ja raportoidaan niin yhteiskunnallisen vaikuttamisen tekijöille kuin johtoryhmälle tai muille sidosryhmille?

Mittariston luonti vaatii ammattitaitoa. Kehnosti valmisteltu mittaristo vain lisää turhaa byrokratiaa, eikä palvele tarkoitustaan. Sen sijaan hyvin valmisteltu yhteiskunnallisen vaikuttamisen arviointiin tarkoitettu mittaristo, jolla on selkeä yhteys organisaation strategiaan, on oiva työkalu organisaation vaikuttamisen ja vaikuttavuuden kehittämiseen.  ”Jos et voi mitata, et voi johtaa”, kertoo jo vanha liikkeenjohdon viisaus – tämä pätee myös viestintään ja vaikuttamiseen.

 

Anna Ranki, Director, Public Affairs & Johanna Saarinen, Senior Associate, Insight and Analytics